Työtauko

Niin vain se on vuosi vierähtänyt äitiyslomalle jäämisestäni. Mikä vuosi se onkaan ollut! Aika täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä hetkiä. Äidiksi tuleminen on muuttanut monta asiaa elämässäni ja se vaikuttaa myös tulevaisuuden työkuvioihini.

Palailen nyt osa-aikaisesti työelämään, mutta sairaalamaailmaan. Päätyöni tulee jatkossakin olemaan kotiäitinä toimiminen. Tästä syystä toiminimeni saa jatkaa taukoaan ja hoidan vain muutamat, aiemmin sovitut yksittäiset työkeikat. Uusia asiakkaita en siis täällä hetkellä valitettavasti pysty ottamaan. Ravitsemusasioissa suosittelen kääntymään toisen ravitsemusterapeutin tai Trainer4You Ravintovalmentajan puoleen. Tarvittaessa minulta voi pyytää neuvoa asiantuntijan löytämiseen.

Toivon, että ymmärrätte ratkaisuni. Lapsen saaminen on ollut elämäni hienoin asia, paljon upeampaa kuin olisin ikinä voinut kuvitella. Haluan nauttia tästä ajanjaksosta elämässäni ja tehdä kaiken lapsen ehdoilla. Haluan antaa hänelle paljon aikaa ja läheisyyttä, sillä tämä hetki on ainutlaatuinen ja töitä ehdin vielä tekemään.

Pitäkäähän silti ravitsemusasiat mielessä ja vetäkää tasaisin väliajoin verkkarit jalkaan! Ehkä näemme lenkkipolulla tai ryhmäliikunnan parissa! Kirjoittelen myös edelleen henkilökohtaista blogia (petrabettina.blogspot.fi), jossa enemmänkin vauva-arjesta ja treenaamisesta. Facebooksivut (PetRaFit ja PetraBettina) ovat myös edelleen toiminnassa ja sähköpostitkin tarkistan tasaisin väliajoin (petra@petrafit.fi). Nyt ei muuta kuin mahtavaa loppukesää kaikille ja aurinkoa päiviinne!

Ravitsemusasioilla äitiyslomalle

Ravitsemusasiat ovat viime vuosina viihtyneet runsaasti lehtien palstoilla. On ollut karppausta, protausta, paleota, gluteenittomuutta ja yhtä sun toista dieettiä. Jatkuvasti on uutisoitu uusista tutkimuksista ja pyritty kehittämään ristiriitoja eri asiantuntijoiden välille. Ihmiset lukevat otsikon sieltä ja toisen tuolta ja ovat kohta sekaisin eivätkä uskalla enää ostaa edes maitoa kaupasta. Sekin kun kuulemma on haitallista.

Todellisuudessa kovin suuria ristiriitoja ei ravitsemusasiantuntijoiden kesken ole. Ristiriitoja kehittävät yksittäiset ihmiset, jotka kertovat omista kokemuksistaan koko väestöä koskevina asioina. Se ei ole todellista näyttöä vaan hyvin subjektiivista tietoa. Muutama maidon vastustaja ei vielä kumoa kaikkea tutkimusnäyttöä esim. maitotuotteiden positiivisista vaikutuksista painonhallintaan. Ja vaikka yleinen käsitys tuntuu olevan, että voi ja kookosöljy ovat uusia terveyselintarvikkeita, ei näin tutkimusten mukaan suinkaan ole. Yhä edelleen margariini pesee voin terveysseikoissa. Ja ei, margariinimme ei enää ole samaa kuin silloin 60-luvulla, kun kissanrasvasta kohuttiin. Mutta toki on hyvä pitää mielessä, että hyvä ruokavalio on kokonaisuus, jota ei yksittäinen ruoka-aine pilaa tai pelasta.

Kaiken kaikkiaan tuntuu, että julkinen keskustelu vie meitä koko ajan kauemmas tavallisesta ruoasta ja ravitsemuksen perusasioista. Samalla keskusteluun kiinnittävät huomiota vain ravitsemuksesta kiinnostuneet ihmiset eikä suurin osa väestöstä korvaansa lotkauta. Eli kärjistetysti ne, joiden kannattaisi asiaan kiinnittää huomiota, eivät sitä tee.

Koko väestöämme ajatellen haasteena ovat hyvin samanlaiset asiat kuin ennenkin. Emme syö riittävästi kasviksia, marjoja emmekä hedelmiä. Emme saa riittävästi pehmeää rasvaa. Syömme liikaa sokeria ja suolaa. Käytämme liikaa alkoholia. Ateriarytmimme on epäsäännöllinen ja liikumme liian vähän. Samalla nukumme huonosti, voimme huonosti emmekä arvosta hyvinvointiamme riittävän korkealle. On aika turha miettiä, että auttaisiko jokin superfood ruokavaliotani, jos samalla lastaa ostoskärryyn perunalastuja, alkoholia ja askillisen savukkeita. Perusasioihin palaaminen kannattaisi. Jokaisen ei tarvitse syödä samalla tavalla, mutta aloitettaisiinko edes niistä kasviksista?

Itsekin palasin perusasioiden ääreen, kun ravitsemukseeni liittyi uusi haaste. Oman hyvinvoinnin lisäksi piti alkaa huolehtia vatsassa kasvavan lapsen hyvinvoinnista. Lapsi on tietenkin vahva motivaation lähde itsestä huolehtimiselle, mutta on asiassa ollut selkeästi haasteitakin. Alkuvaiheen huonovointisuus haastoi terveellisen syömisen, kun piti syödä mitä vain pystyi. Työpäivien aikana oli pakko napostella jotakin, sillä syöminen oli ainoa oloa helpottava tekijä. Pitkiä päiviä kouluttaessa litkin pillillä juotavia mehukeittoja, sillä ruoka suussa puhuminen ei kai liene kovin suotavaa. Olon helpottaessa ja raskauden edetessä haasteeksi tuli liikuntamäärien väheneminen ja sitä kautta painonhallinta. On ollut hankala ymmärtää, ettei enää voi syödä kuten urheilija, kun viikosta on pudonnut kymmenisen tuntia liikkumista pois. Perusasioihin keskittyminen on silti auttanut. Aamu alkaa aina kaurapuurolla, pellavansiemenöljyllä (rouhetta tai siemeniähän ei raskaana oleville suositella), marjoilla ja raejuustolla. Lämpimillä aterioilla pyrin muistamaan kasvikset, välipaloilla hedelmät. Päivän mittaan juon rasvattoman maidon lisäksi vettä tai kivennäisvettä ilman suolaa. Ateriarytmi on hyvin säännöllinen, sillä pitkät ateriavälit huomaa olossaan helposti. Annoskokoihin on pitänyt kiinnittää huomiota.

Pientä ravitsemusterapeutin poikasta odotetaan syntyväksi elokuun lopulla, joten jään töistäni erikoiselle lomalle. Olen saanut tehdä mielenkiintoisia töistä kuluneen vuoden aikana. Olen tavannut useita mielenkiintoisia asiakkaita ja valmennettavia, joista osan kanssa jatkamme heti äitiyslomani jälkeen. Olen kouluttanut Trainer4You:lla personal trainereita ja ravintovalmentajia ympäri Suomea. Olen vetänyt huikeille ryhmille ryhmäliikuntaa Porihallilla. Olen toiminut asiantuntijana erilaisissa lähteissä, nyt viimeisimpänä aloitin Fit-lehden tiimissä ravitsemusasiantuntijana. Olen siis äitiyslomalla heinäkuun lopulta lähtien ainakin vuoden loppuun saakka. Jatkosta päättänee uusi, pienikokoinen pomoni, joka saa sanella työvuoroni nyt lähikuukausina. Sähköpostini on koko ajan toiminnassa eli yhteydessä saa olla. Pyrin jatkossakin tarkastamaan postit muutaman päivän välein.

Erinomaista kesää kaikille! Toivon aurinkoa lomailijoille, energiaa työssäkäyville ja kärsivällisyyttä meille odottajille. Palataan jälleen asiaan!

Petra

touko2015 038

Artikkeli Anna-lehdessä

Kevät on itselläni kulunut tiukasti fitnessmaailman pyörteissä, sillä kevään Fitness Classic kilpailtiin viime viikonloppuna Helsingissä. Tuliaisina oli hopean värinen pokaali eli onnistunut kilpailu siis itseltäni.

Fitnesshulinan lisäksi olen ollut mukana tekemässä muutamaa lehtiartikkelia, joista ensimmäinen on nyt ilmestynyt. Uusimman Anna-lehden (16-17/2014) sivulta 88 pystyt siis lukemaan vinkkejä terveyttä edistäviin ruokavalintoihin. Artikkelissa on käsitelty yhtä esimerkkipäivää ja pohdittu miten muuttaa aterioita vielä parempaan suuntaan.

Artikkelia lukiessa kannattaa muistaa, että terveyttä edistävän ruokavalion voi muodostaa monella eri tapaa ja artikkelissa on esitetty vain yksi tapa. Kokonaisuus on ruokavaliossa aina ratkaiseva tekijä, eivät pienet yksityiskohdat. Terveyttä edistävien valintojen lisäksi ruokailuun kuuluvat olennaisena osana nautinnollisuus, rentous ja monesti myös sosiaalisuus. Myös kausiherkuista kannattaa nauttia. Niinpä pääsiäisenäkin voi kokoontua syömään yhdessä perheen tai ystävien kanssa ja valita pääsiäisen herkuista itselleen parhaiten maistuvat. Nautinnollista pääsiäistä!

Ravitsemussuositukset 2014

 Uudet Suomalaiset ravitsemussuositukset julkaistiin hiljattain ja ne ovat herättäneet jonkin verran keskustelua.  Mistä tässä nyt on varsinaisesti kyse? Mitä ovat ravitsemussuositukset ja miten ne sopivat itse kunkin arkeen?

Suomalaiset ravitsemussuositukset perustuvat Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, joiden uusin versio julkaistiin loppuvuodesta 2013. Suosituksissa Suomessa vastaa Valtion ravitsemusneuvottelukunta.  Suosituksia käytetään seurannassa, poliittisessa ohjauksessa, suunnittelussa ja viestinnässä. Suositusten avulla suunnitellaan esimerkiksi joukkoruokailua (kouluissa, työpaikkaruokaloissa yms.), mahdollista elintarvikkeiden täydennystä (esimerkiksi maidon D-vitamiinitäydennys väestön puutteellisen saannin vuoksi) ja väestöön kohdistuvaa ravitsemusviestintää. Suosituksia voidaan käyttää pohjana myös yksilölliseen ohjaukseen, mutta ne eivät ole varsinaisesti kenenkään henkilökohtaiset suositukset. Ne pitää siis liittää joustavalla tavalla omaan arkeen. Suositukset kohdistuvat terveeseen, kohtuullisesti liikkuvaan väestöön.

Mikä sitten muuttui edellisiin suosituksiin verrattuna? Seuraavassa suoraan VRN:n sivuilta (ravitsemusneuvottelukunta.fi).

Ravintoainetasolla uudistetut suositukset eivät tuo paljon uutta. Suolan saantisuositus on pohjoismaista suositusta alempi eli 5 g/vrk (pohjoismaisissa suosituksissa 6 g/vrk). Uusi suositus vastaa jo edellisissä suosituksissa ollutta pitkän aikavälin tavoitetta ja on myös WHO:n ja muiden kansainvälisten suositusten mukainen. D-vitamiinin saantisuositusta on hieman nostettu yli 2-vuotiailla ja aikuisilla sekä iäkkäillä henkilöillä. Seleenin päivittäistä saantisuositusta on hieman korotettu.

Rasvan osuuden vaihteluvälin ylärajaa päivittäisestä energiansaannista on nostettu ja hiilihydraattien päivittäisen saantisuosituksen vaihteluvälin alarajaa on puolestaan hieman laskettu. Rasvan ja hiilihydraattien laatuun kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Edelleen korostetaan tyydyttymättömien rasvojen riittävää osuutta ja ohjeistetaan, että hiilihydraatit tulisi saada pääosin kuitupitoisista ruoka-aineista.

Ruokapohjaisissa suosituksissa korostuvat terveyttä edistävä ruokavalion ainekset eli kasvikset, marjat, hedelmät, palkokasvit ja täysjyvävilja sekä lisäksi kala, kasviöljyt ja kasviöljypohjaiset levitteet, pähkinät, siemenet ja rasvattomat ja vähärasvaiset maitovalmisteet. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä suositellaan syötäväksi vähintään puoli kiloa päivässä entisen 400 gramman (ja NNR2012 mukaisen) sijasta. Punaisen lihan (nauta, sika, lammas) ja erityisesti lihavalmisteiden sekä runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, lisättyä sokeria ja suolaa ja vähän kuitua sisältävien elintarvikkeiden käyttöä suositellaan vähennettäväksi.

ruokakolmio_teksteilla_iso_webKuva: Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa käytännössä?

Suolasuositusta on tiukennettu ja 5 g suolaa päivässä on melko tiukka suositus, sillä suolaa saamme ruoanvalmistuksessa käytettävän suolan lisäksi erityisesti leivästä ja lihavalmisteista. Vähäsuolaisia leipiä on toistaiseksi valitettavan vähän markkinoilla. Niinpä ainakin lihavalmisteet tulisi valita vähäsuolaisina ja vähentää myös ruoanvalmistuksessa käytettävän suolan (ja suolaa sisältävien mausteiden) käyttöä. Kannattaa muistaa, että esim. yhdessä lihaliemikuutiossa on 5 g suolaa eli koko päivän suolan saantisuositus. Erityisen runsaasti suolaa sisältäviä tuotteita tulisi käyttää vain harvoin. Tällaisia ovat esim. kaikki suola-alkuiset ruoat, kuten suolapähkinät, suolakeksit yms.

Jos suolan saantia tulisi vähentää, niin kasviksia, marjoja ja hedelmiä syömme edelleen liian vähän. Suosituksen mukaan kasviksia tulisi syödä 500 g päivässä ja tästä puolet hedelmiä ja marjoja. Käytännössä siis jokaiselle aterialle jotakin kasvista n. 100 g, niin viiden aterian rytmillä suositus täyttyy.

Viljatuotteiden osalta todetaan, että naisille kuusi ja miehille yhdeksän vilja-annosta päivässä lienee sopiva määrä. Tästä puolet tulisi olla täysjyväviljaa. Vilja-annoksiksi lasketaan leipä, puurot, pasta ja riisi. Se ei siis tarkoita, että leipää pitäisi syödä näin paljon vaan tähän sisältyy kaikki ruokavalion vilja, esimerkiksi lautasellisesta puuroa tulee jo kaksi annosta. Leivästä olisi hyvä huomioida kuidun määrä.

Punaisen lihan ja lihavalmisteiden syömistä tulisi vähentää ja sen sijaan kalan syömistä lisätä. Punaisen lihan määrän suositellaan viikkotasolla olevan korkeintaan 500 g.

Rasvan osalta korostetaan tyydyttymättömien rasvahappojen riittävää saantia. Käytännössä ruokavalion rasvan lähteinä tulisi toimia vähintään 60 % rasvaa sisältävä kasvirasvalevite, öljyt, juokseva kasvirasvavalmiste, öljypohjainen salaatinkastike, pähkinät sekä kala. Tyydyttyneen rasvan saantia vähennetään valitsemalla maito- ja lihavalmisteet vähärasvaisina tai rasvattomina.

Suositukset ovat siis pääasiassa väestötason suosituksia, mutta niitä voi soveltaa myös omaan ruokavalioon. On aina tietenkin huomioitava omat mahdolliset rajoitukset ja keskityttävä hallitsemaan ruokavalion kokonaisuutta. On myös huomioitava, että suosituksia on hieman muokattava tietyille ryhmille, kuten esimerkiksi kilpaurheilijoille. Kokonaisuudessaan ne toimivat kuitenkin hyvänä pohjana kaikessa ruokavaliosuunnittelussa.

Suositukset pääset lukemaan kokonaisuudessaan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan sivuilta www.ravitsemusneuvottelukunta.fi.

lautasmalli_vaaka_iso_webKuva. Valtion ravitsemusneuvottelukunta

TAMMIKUUN TARJOUS!

Monelle vuoden vaihtuminen on askel uusiin elämäntapoihin. Edessä saattaa olla painonpudotusta tai muuten terveellisemmän elämän tavoittelua. Mikäli olet muutosten äärellä, haluan tukea Sinua matkallasi kohti monipuolista ruokavaliota.

Näin vuoden alkuun tarjoan siis ohjaukset alennettuun hintaan!

Ravitsemusohjaus 45-90 min 70 € (norm. 85 €)

Ravitsemusohjausta ei ole sidottu kelloon eli siitä syystä laaja aika. Toisinaan jo puolessa tunnissa on päästy pitkälle, toisinaan asioiden pohtiminen vie enemmän aikaa. Ravitsemusohjauksen aikana keskustelemme nykyisistä ruokailutottumuksistasi sekä tulevista tavoitteistasi. Pohdimme yhdessä ratkaisuja mahdollisiin haasteisiin. Voit kysyä mieltäsi askarruttavia asioita ja saada tukea muutosten tekemiseen. Ohjauksessa ei anneta valmista ruokavaliota vaan asioita pohditaan monelta eri kantilta. Halutessasi voin tehdä käynnistä kirjallisen koosteen.

Ensikäynnin jälkeen seurantakäyntien hinta 60 € (30-60 min).

Ruokavaliosuunnitelma 120 € (norm. 140 €)

Myös tähän tarjoukseen kuuluu tapaaminen, jolloin käymme läpi tavoitteitasi ja nykyistä ruokavaliota. Erona edelliseen on se, että saat tarkan ruokavaliosuunnitelman ruokavaihtoehtoineen ja määrineen. Tämä sopii Sinulle, joka pidät tarkasta työskentelystä etkä koe suunnitelmaa liian rajoittavana.

Tapaamisen sijasta voimme tarvittaessa olla yhteydessä myös sähköpostitse, mutta tämä edellyttää Sinulta ruokapäiväkirjan pitämistä.

StarttiPaketti 3 kk 250 € (norm. 290 €)

Mikäli olet tekemässä elämäntapamuutosta ja kaipaat enemmän tukea sen tekemisessä, voit nyt hyödyntää alkuvuoden StarttiPaketin. Eli keskustellaan ruokavaliomuutoksista, tehdään suunnitelmaa ja seurataan tilannetta alkuvuoden ajan. Ollaan viikoittain yhteydessä joko puhelimitse tai sähköpostitse ja käydään läpi kuulumiset. Voit myös ottaa yhteyttä aina, kun jokin mieltäsi askarruttaa tai tarvitset tukea. Viestien määrää ei ole rajoitettu.

Mikäli haluat jatkaa pakettia, yhteydenpito jatkossa 50 €/kk.

Lisäpalveluna harjoitusohjelman tekeminen 62 € (sis. alv.).

Tarjoukset koskevat tammikuun aikana tehtäviä varauksia.

Joulun taikaa

Joulun aika on tunnetusti hyvin syömisen aikaa. Syöminen (ja kenties myös juominen) alkaa jo kuukautta aiemmin pikkujoulukauden alettua. Pikkujoulut seuraavat toisiaan ja niissä on pakko maistaa kaikkea tarjolla olevaa. Samalla maistuu muutama lasi viiniä ja yöllä hieman huikopalaa päälle. Pitkään kestänyt pikkujoulujuhla voi vaikuttaa ruokailuihin myös seuraavana päivänä, kun väsyneenä ei jaksa laittaa ruokaa vaan on helpompi hakea jotain valmista. Päivä kuluu sohvalla ja käsi käy karkkikulhossa.

Varsinaisen juhlan lähestyessä työpaikkojen kahvipöydät pursuavat konvehtirasioita. Suklaata tuovat asiakkaat, yhteistyökumppanit ja työkaverit ja usein se, mikä on tarjolla, menee myös suuhun. Sitä paitsi olisi epäkohteliasta olla ottamatta, kun joku on halunnut muistaa mukavalla eleellä. Joululahjakierros ystävä- ja sukulaispiirissä istuttaa joulua edeltävinä päivinä useampaan kahvipöytään. Emäntä on leiponut joulutorttuja ja pipareita ja emännän mieliksi niitä pitää syödä. Olisi hirveän epäkohteliasta jättää ottamatta. Myös siellä kierroksen yhdeksännessä paikassa tulee ainakin joulusuklaata maistaa, jos kahvikiintiö on jo saavutettu.

Ja pitäähän niitä torttuja nyt kotonakin leipoa. Ja pipareita. Ja kuivakakkuakin olisi hyvä kahvipöydässä olla. Voisi myös kokeilla tehdä itse suklaaherkkuja. Ja totta kai luumurahkaa. Kermalla, onhan nyt joulu. Leipoessa on hyvä maistella tuotteita, että ovat onnistuneet. Ja voihan niitä maistella aina päiväkahvin kanssa sinne jouluun (tai uuteen vuoteen, ehkä loppiaiseen) asti.

Joulupöydässä pitää noudattaa perinteitä eli kaikkea jouluruokaa pitää löytyä. Vai mitä muka olisi joulu ilman kinkkua, kalkkunaa, graavikalaa, lipeäkalaa, rosollia, lanttulaatikkoa, perunalaatikkoa, maksalaatikkoa, porkkanalaatikkoa, perunaa tai karjalanpaistia? Juomaksi sitten glögiä, talviolutta, punaviiniä, limsaa ja mitä näitä nyt oli. Kahvipöydän jälkeen lahjojen avaus ja suklaakonvehtirasioiden laskeminen. Juu, tänä vuonna taitavat riittää ihan pääsiäiseen asti, onneksi eivät sentään lopu kesken.

Jouluna pitää muistaa syödä myös yöllä, kun se kerrankin on sallittua. Jouluna voi myös syödä suklaata aamiaiseksi, koska… no, koska onhan nyt joulu! Ja joulu se on vain kerran vuodessa.

Jouluruokaa syödään kolme päivää ja silti se ei lopu. Neljäntenä päivänä aletaan keksiä tapoja muokata ruokaa maistuvampaan muotoon ja kehitellään paistinperunoita lanttulaatikolla tai kinkkuleipää rosollin kera. Kaikki ovat tyytyväisiä, että jouluruokaa tarvitsee syödä seuraavaksi vasta vuoden päästä.

Suklaita on jo hyvän matkaa tuhottu, kun koittaa uuden vuoden aatto. On aika kokoontua paukuttelemaan raketteja ja valamaan tinaa. Samalla pitää muistaa syödä nakkeja ja perunasalaattia. Myös naposteltavaa pitää olla, koska tulee valvottua pitkään. Sipsit ovat hyviä naposteltavia. Samoin ne viisi pakettia joulusuklaata, jotka nurkissa vielä pyörivät. Juoda pitää muistaa. Mitä enemmän, sitä parempi. Vuoden ensimmäinen päivä menee jälleen sohvalla oloa parannellen.

Kunnes koittaa 2.1. Silloin alkaa uusi elämä. Ruokavalio muuttuu terveelliseksi, painosta lähtee ainakin kymmenen kiloa ja tammikuu vietetään tipattomalla. Kuntosalikortin ostoon ja kaupasta vain kukkakaalia mukaan. Kesäkunto, täältä tullaan!

Luuletteko, että kärjistin hieman? Saattaa olla, mutta pahimmillaan koko joulukuu voi mennä ylensyönnin merkeissä. Mitä sitten? Onko se sitten ongelma? Vuodessa on kuitenkin 11 muutakin kuukautta. Onko oikeasti merkitystä sillä mitä jouluna syö?

Ehkä tärkein kysymys on se, onko sillä merkitystä sinulle? Koetko huonoa omatuntoa syömisestä? Tuskailetko herkästi tarttuvien kilojen kanssa tai tuoko liika syöminen tukalan ähkyn ja vatsavaivat? Jos nautit joulusyömisestä etkä koe siinä mitään negatiivista, anna palaa! Joulun tai edes koko joulukuun syöminen tuskin pilaa kenenkään terveyttä, mikäli muuten huolehtii ravitsemuksestaan. Mutta jos joulu aiheuttaa ahdistusta syömisen suhteen, voisiko tapojaan muuttaa ja päästä ahdistuksesta eroon?

Kahvipöydän konvehteja tuskin monikaan kykenee tai edes haluaa kyetä välttämään, mutta riittäisikö kahvin kanssa yksi tai kaksi konvehtia? Mitä jos sitä maistelisi huolellisesti ja nauttisi niistä muutamasta konvehdista, jotka syö. Tekisi vaikka itsensä kanssa sopimuksen, että suklaa sopii kahvin kaveriksi, mutta muuten rasialla ei käydä napostelemassa.

Joululeivonnaisia ei suinkaan tarvitse tehdä koko suvulle vaan voi miettiä paljonko niitä oikeasti kuluu. Montako leivonnaista itse kukin jaksaa täyteläisen joulupöydän jälkeen syödä? Ei kovin montaa, eihän niitä silloin tarvitse tehdä suhteella 15 kappaletta per henkilö.

Joulupöytä ei ole mitenkään erityisen epäterveellinen pöytä, mutta ongelmaksi tulee usein hillitön ahtaminen, joka jatkuu vielä kun maha on jo täytetty. Silmät syövät vielä pitkään kylläisyyden tunteen saavuttua. Voisiko kuitenkin joulunakin tyytyä siihen yhteen fiksusti täytettyyn lautaselliseen? Sitähän tosiaan saa ne kolme päivää syödä, joten kaikkea ei varmasti tarvitse ahtaa itseensä yhdellä kerralla. Tuovatko ne santsiannokset oikeasti vielä tyydytystä vai tuleeko sitten jo huono olo? Mitä jos keskittyisi siihen yhteen lautaselliseen ja oikeasti maistaisi sen, mitä söisi. Jouluna kun harvemmin ruokapöytään päästyä on enää kiire, niin yhden lautasellisen ääressäkin voisi viettää pidemmän aikaa.

Perinteet kuuluvat jouluun ja perinteiden lisäksi ruoka on myös osa sosiaalista kanssakäymistä, kun perhe kokoontuu yhdessä joulupöytään. Yhdessä syöminen on yksi parhaista perinteistä, jotka tiedän. Jouluaaton päivälliset jäävät mieleen ja tuovat muistoina lämpöä läpi vuoden. On myös hyvä toisinaan antaa itsensä hengähtää ja antaa periksi mieliteoille ja nautinnoille. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä kohtuus myös jouluna. Tarvitseeko nautintoon oikeasti koko konvehtirasian vai riittäisikö pienempi määrä? Syö sen verran, että koko tammikuuta ei tarvitse tuntea huonoa omatuntoa joulun syömisistä. Syömisen tulisi tuottaa hyvää oloa ja mieltä, ei ahdistusta, katumusta ja suunnitelmia supertiukasta dieetistä tammikuun aluksi.

Nautitaan joulusta ja ruoasta! Maistellaan huolellisesti eri makuja, kokoonnutaan yhteen ja otetaan rennosti. Se on taas koko ensi vuosi aikaa stressata, jouluaan ei siihen kannata käyttää.

Rauhallista joulua kaikille!

WP_000385

Blogivierailulla

Kävin vierailevana kirjoittajana Eveliinan blogissa Today I´m unstoppable. Kerron siellä vielä laajemmin ravitsemusterapeutin koulutuksesta sekä työnkuvasta. Lisäksi käyn läpi pääkohtia opiskelujen aikana tekemästäni pro gradu -tutkielmasta, joka käsitteli sepelvaltimotaudin ja ravitsemuksen yhteyttä. Klikkaa siis itsesi Eveliinan blogiin.

Ravitsemusterapeutti esittäytyy

Image

 

Kuka on ravitsemusterapeutti? Wikipedia määrittelee ravitsemusterapeutin seuraavasti:

Ravitsemusterapeutti on ihmisen ravitsemuksen parissa työskentelevä henkilö. Valvira myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa laillistetun ravitsemusterapeutin ammattia (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994/559). Ravitsemusterapeutti on laillistettu ammattihenkilö.

Laillistetun ravitsemusterapeutin pätevyyden saa opiskeltuaan Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kliinisen ravitsemustieteen yksikössä ravitsemustieteen pääaineessa. Ravitsemustiedettä voi opiskella myös Helsingin yliopistossa, mutta laillistetun ravitsemusterapeutin pätevyyden saadakseen tulee suorittaa pätevöitymiskoulutus Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa. Vuonna 2005 ja sen jälkeen aloittaneet opiskelevat ensin 180 opintopisteen terveystieteiden kandidaatin tutkinnon ja sitten 120 opintopisteen terveystieteiden maisterin tutkinnon. 

Ammattinetti.fi taas kertoo ravitsemusterapeutin työstä seuraavaa:

Ravitsemusterapeutti työskentelee laaja-alaisesti ihmisen ravitsemuksen parissa. Hän antaa ravitsemusneuvontaa sekä suunnittelee potilaille tai asiakkaille yksilöllisiä ruokavalioita ja seuraa niiden toteutusta. Terveydenhuollossa toimivien ravitsemusterapeuttien työhön kuuluu lisäksi eri sairauksien vaatimat ravitsemushoidot.

Ravitsemusterapeutin erityisosaamista ovat kliininen ravitsemus, ravitsemusterapia ja elintarviketieteet. Asiantuntemukseen kuuluu mm. energian ja ravintoaineiden tarpeen, vaikutuksen, imeytymisen ja hyväksikäytön sekä puutosoireiden tuntemus. Myös terveydenhuollon ravitsemuskasvatuksen antaminen sekä siihen liittyvän aineiston suunnittelu, toteutus ja arviointi sekä täydennys- ja työpaikkakoulutuksen antaminen kuuluvat työtehtäviin. Terveyskeskuksissa ravitsemusterapeutti toimii ravitsemusohjauksen lisäksi ravitsemuksen asiantuntijana ja konsulttina ruokahuollossa, tiedottaa ravitsemusasioista, sekä toimii yhteistyössä järjestöjen kanssa väestön ravitsemuksen edistämiseksi. Ravitsemusterapeutilla on myös laaja elintarvikkeiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja erityisvalmisteiden tuntemus, taito valita kuhunkin tilanteeseen sopiva tuote sekä ajan tasalla olevat tiedot markkinoilla olevista valikoimista.

 Ravitsemusterapeutteja työskentelee terveyskeskusten, sairaaloiden, kuntoutuslaitosten, lääkäriasemien ja työterveyshuollon ravitsemusterapeutteina. Ravitsemusasiantuntijoita työskentelee myös tutkimustyössä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa sekä elintarvike- ja lääketeollisuudessa tuotekehitys- ja markkinointitehtävissä. He voivat työskennellä myös opettajina sekä elintarvike- ja kotitalousalan järjestöjen suunnittelu-, johto- ja valvontatehtävissä. Ravitsemusterapeutteja työskentelee myös ammatinharjoittajina / yrittäjinä.

WP_000086

Siinä siis melko kattavasti on ilmaistu ravitsemusterapeutin työnkuva. Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa? Sitä, että jos Sinulla on yhtään mitään ravitsemukseen liittyvää kysymystä, haastetta, ongelmaa tai pohdinnan aihetta, voit ottaa yhteyden ravitsemusterapeuttiin. Tarkoituksenamme on auttaa kaikissa mahdollisissa ravitsemukseen liittyvissä asioissa.

Voi olla, että haluat vain tarkistaa, että ruokavaliosi on monipuolinen ja terveyttä edistävä. Tai voi olla, että tavoitteenasi on pudottaa painoa. Ehkäpä olet sairastunut diabetekseen tai keliakiaan tai veren rasva-arvosi ovat kohonneet. Joskus syöminen voi myös ahdistaa tai ruokahalu olla poissa. Toisia kiusaavat erilaiset allergiat ja ruokarajoitukset. Paljon liikkuvalla tulee monesti huoli riittävästä energian ja ravintoaineiden saannista.

Kaikissa tilanteissa ravitsemusterapeutti voi tarjota tukea ja tietämystään. Tavoitteena on auttaa yksilöllisen ja mahdollisimman monipuolisen ruokavalion muodostamisessa.  Ohjaustilanteessa voidaan käydä läpi tyypillistä ruokapäivää ja pohtia mahdollisia muutoksia tai vaihtoehtoja aterioille. Ravitsemusterapeutti pyrkii pysymään kartalla alati muuttuvassa elintarvikemaailmassa ja opastaa tuotteiden valitsemisessa.

Ravitsemus on viime vuosina saanut erityisen paljon palstatilaa mediassa. Vallalla on ollut erilaisia ruokavalioita ja asiantuntijoita. Monesti saatavilla oleva ravitsemustieto on osin ristiriitaista ja oikeiden asioiden löytäminen suuresta tietotulvasta saattaa olla vaikeaa. Yhdestä asiasta voi löytää useita eri mielipiteitä.

Ravitsemusterapeutti ei kannata mitään tiettyä ruokavaliosuuntausta vaan auttaa asiakasta tämän omista lähtökohdista. Taustalla ovat toki Pohjoismaiset ravitsemussuositukset, mutta niitä toteutetaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan. Ravitsemusterapeutti on ainoa ravitsemusta pääaineenaan opiskellut terveydenhuollon ammattilainen. Tällaisen ammattilaisen tunnistaa siitä, että hän saa käyttää nimikettä Laillistettu ravitsemusterapeutti. Tämä oikeus on ainoastaan Valviran laillistamilla Itä-Suomen yliopistosta valmistuneilla ravitsemusterapeuteilla, jotka ovat myös terveystieteiden maistereita.

Hieman epäselvyyttä voi aiheuttaa runsas ravitsemusasiantuntijoiden joukko, joilla on laaja nimikkeiden kirjo. On ravintoterapeuttia, ravintoneuvojaa, ravitsemusasiantuntijaa ja ravintovalmentajaa. Ravitsemusterapeutti on kuitenkin ainoa, jonka ammattinimike on suojattu eli sitä saa käyttää vain Valviran laillistamat henkilöt. Asiakas voi siis olla varma, että ravitsemusterapeutti omaa laajan tietämyksen ravitsemuksesta. Hänellä on takanaan vähintään viisi vuotta yliopisto-opintoja.

WP_000369

Miksi minusta tuli ravitsemusterapeutti?

Lapsena olin varma, että minusta tulisi lääkäri tai kirjailija. Matkan varrella olen ehtinyt pohtia opiskelun pääaineekseni suomen kieltä ja kirjallisuutta, liikuntatieteitä, lääketiedettä, psykologiaa ja tiedotusoppia. Suurimman palon löysin kuitenkin terveyden edistämisestä liikunnan ja ravitsemuksen keinoin. Ehdin aloittaa terveydenhoitajan opinnot sekä liikuntalääketieteen kesäyliopisto-opinnot, kunnes ravitsemustiede vei mukanaan. Ravitsemustiede oli aiheena paljon laajempi mitä olin ajatellut. Se tarjosi useita mielenkiintoisia osa-alueita ja haasteita. Lisäksi pystyin yhdistämään opiskeluun liikuntalääketieteen opintoja, jolloin sain hyvän ammattitaidon kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin edistämiseen. Ryhmäliikuntaohjaajana toimiminen ja fitnessurheilu ovat osaltaan tuoneet tietynlaista näkemystä työhöni. Yhä edelleen tavoitteenani on kouluttautua lisää erityisesti liikunnan saralla. Opiskelu lieneekin elinikäinen tehtävä lähes jokaisessa ammatissa.

Liikuntaharrastukseni ja kilpaurheilutausta ovat saaneet minut myös kiinnostumaan erityisesti urheiluravitsemuksesta. Siihen, miten ravitsemus vaikuttaa urheilijan treenitehoihin, palautumiseen sekä kehon koostumukseen. Harjoittelun, levon ja ravitsemuksen kolmiossa ravitsemus jää helposti vähälle huomiolle, vaikka sillä saattaa tilanteesta riippuen olla hyvinkin merkittävä roolinsa. Fitnessurheilu on toki luku sinänsä, sillä lihasmassan kasvattaminen ja kilpailukuntoon pääseminen vaativat tarkkaa ruokavaliota. Fitnessurheilusta ja urheilijan elämästä voit lukea enemmän henkilökohtaisesta blogistani osoitteessa http://petrabettina.blogspot.fi.

Jos siis ravitsemusasiat ovat pohdinnan alla, ota yhteyttä, niin jatketaan pohtimista yhdessä. Ravitsemusterapia ei välttämättä tarjoa valmiita ratkaisuja vaan auttaa etsimään yksilöllisesti juuri Sinulle sopivat keinot. Minulta saat myös tukea esimerkiksi painonhallintaprojektissa, jossa välttämättä ravitsemustietoutta ei joka viikko tarvita, mutta tukea ja kannustusta elämänmuutosten edessä kyllä. Valmiiden palvelupakettien lisäksi voimme räätälöidä Sinulle yksilöllisen tukipaketin tarpeisiisi.

Tähän blogiin kirjoittelen jatkossa ajankohtaisia ajatuksia ravitsemuksesta. Jos Sinulla on toiveita kirjoitusten suhteen, voit lähettää toiveesi sähköpostiini petra@petrafit.fi. Ollaan yhteydessä!

WP_000318 (2)